Tunneli ja valo, vai?

Kokoomusnuorilta tuli lista asioista, mitä he tekisivät tässä tilanteessa. Pääosin kovin kannatettavia uudistuksia, ja ihan oikean suuntaisiakin. Alla lista kokonaisuudessaan:

Talouspolitiikka

• Julkisen talouden alijäämää paikataan pääasiassa menoleikkauksin.
• Valtion budjettien alijäämäisyydestä tulee luopua velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi.
• Ansiotulo- ja pääomaverotuksen progressiosta luovutaan ja siirrytään tulojen suhteellisen verotukseen.
• Nykymuotoisesta kehitysavusta luovutaan.
• Euroopan unionin verotusoikeutta ei oteta käyttöön ja euromaiden tukemisesta pidättäydytään jatkossa.
• Arvonlisäverotuksessa on siirryttävä yhteen verokantaan.
• Veropohjaa on laajennettava ja yhtenäistettävä, kuitenkin siten, että yleinen veroaste laskee.
• Hallitus laatii ohjelman ei-strategisten valtionyhtiöiden yksityistämiseksi
• Kaikkien osinkojen verotuksessa tulee siirtyä tasaveroon.
• Finanssisääntelyä tulee keventää investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
• Perintöverotuksesta luovutaan kokonaan asteittain.
• Vero-, maahanmuutto- ja sosiaaliturvajärjestelmiä kehitetään siten, että ne kannustavat työperäiseen maahanmuuttoon.

Työ- ja elinkeinopolitiikka

• Työehtosopimusten yleissitovuudesta on luovuttava.
• Työuria pidennetään systemaattisesti koulutusaikoja lyhentämällä ja eläkkeelle siirtymistä myöhentämällä.
• Työllistämisen kustannuksia madalletaan yrityksen velvoitteena olevan eläkemaksuosuuden pienentämisellä ja sen rinnalle kehitettävillä eläkerahastopohjaisilla ratkaisuilla.
• Työttömyysturvan byrokratiaa on vähennettävä.
• Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti molempien vanhempien työnantajien kesken, ja tätä varten on perustettava rahasto.
• Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus poistetaan.
• Lakko ei saa vaikuttaa liittoon kuulumattomien palkanmaksuun.
• Laittomien lakkojen järjestämisestä langetettavien sakkojen rinnalle säädetään sanktioksi myös vahingonkorvausvelvollisuus yritykselle aiheutetun tappion perusteella.
• Oppisopimuskoulusta lisätään kehittämällä oppisopimuskoulutuksen kannusteita työnantajille.
• Valtion ja kuntien monopoleja puretaan ja niiden toimialoja vapautetaan kilpailulle.
• Yhteisöverotuksessa siirrytään verottamaan ainoastaan yrityksistä nostettavaa voittoa.
• Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksamista tulee lyhentää 90 päivään.
• Työntekijän ensimmäinen sairauspoissaolopäivä tehdään palkattomaksi.
• Kaupan keskittymistä puretaan ja ehkäistään vähentämällä turhaa sääntelyä, esimerkiksi vapauttamalla kauppojen aukioloaikoja säätelevä liikeaikalaki.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

• Perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu voidaan yhdistää maakuntien tasolle, mutta vaativa erikoissairaanhoito keskitetään yliopistollisiin keskussairaaloihin.
• Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon poistetaan siinä tapauksessa, että toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona.
• Kunnallisia päivähoitomaksuja kehitettävä porrastamalla maksu todellisiin hoitotunteihin perustuvaksi.
• Sosiaalimenojen osuutta pyritään laskemaan erityisesti passiivisia sosiaalietuuksia karsimalla.
• Julkisten terveyspalvelujen kohdalla maksullisten palveluiden osuutta on lisättävä.
• Omaishoidontuen taso tulee olla jatkossakin sellainen, että omaishoitaminen kotona on mahdollista, ja omaishoitajien kunnosta tulee huolehtia mahdollistamalla heidän lakisääteiset vapaapäivänsä entistä paremmin.
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittämistä jatketaan, jotta palveluita voidaan tarjota entistä enemmän yhden luukun periaatteella.
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluja karsitaan tarjoamalla palveluita entistä enemmän verkossa.
• Vaihtoehtoisia palvelumuotoja kehitetään, ja kunnissa otetaan käyttöön esimerkiksi terveyskioskeja ja –busseja.
• Työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen panostetaan tarjoamalla terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä palveluita, ja nopeuttamalla esimerkiksi ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsyä.
• Mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi lasten ja nuorten psykososiaalisiin ongelmiin, kuten koulukiusaamisen ehkäisyyn, tulee panostaa.
• Päihdehuollon palveluita tulee keskittää ja karsia, ja päihdeongelmaisten sosiaalietuuksia ei tule maksaa käteisellä, vaan esimerkiksi ruokakupongeilla.
• Kolmannen sektorin palveluiden käyttämistä osana palveluverkkoa tulee lisätä, ja vapaaehtoistyön malleja tulee kehittää.
• Perusterveydenhuollon sairaansijoja tulee suositusten mukaisesti vähentää, ja palvelurakenteiden välisiä esteitä tulee purkaa jonojen poistamiseksi.
• Eutanasia laillistettava Suomessa.

Koulutuspolitiikka

• Perusopetuksessa tuetaan tasoryhmien muodostumista nykyistä tehokkaammin.
• Perusopetuksessa erityisoppilaiden sijoittamista yleisopetuksen luokkiin tulee vähentää.
• Perusopetuksen tuntijakouudistus tulee ottaa uudelleen valmisteltavaksi, jotta opetus vastaisi paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita.
• Jokaisen on opiskeltava äidinkielensä lisäksi kahta vapaavalintaista vierasta kieltä.
• Maahanmuuttajien kotouttamisessa tulee panostaa suomen kielen opetukseen ja luopua vaatimuksesta toteuttaa maahanmuuttajille oman uskonnon opetusta.
• Yksityisten perus- ja toisen asteen koulujen toimilupien saamista tulee helpottaa.
• Julkisissa perus- ja toisen asteen kouluissa määrärahat tulee antaa suoraan kouluille käytettäväksi, jotta ne voidaan käyttää koulun ja opiskelijoiden tarpeet paremmin huomioiden ilman turhia hallinnollisia tasoja.
• Lukiota kehitetään vastaamaan entistä paremmin korkeakoulutuksen tarpeita.
• Toisen asteen kouluja ei tule rahoituksella tasapäistää, vaan koulujen rahoituksen tulee perustua jatkossa entistä enemmän laatuun ja tuloksellisuuteen.
• Lukiota ja ammattikoulua tulee kehittää jatkossakin erillisinä koulutusmuotoina.
• Toisen asteen koulujen ja korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä.
• Korkeakoulujen koulutusvientiä tulee lisätä ja kehittää.
• EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille tulee määrätä lukukausimaksut, jotka opiskelija voi myöhemmin vähentää verotuksessa, mikäli jää Suomeen työskentelemään.
• Korkeakouluja kannustetaan hankkimaan enemmän yksityistä rahoitusta.
• Korkeakoulujen julkisen rahoituksen tulee perustua entistä enemmän tuloksellisuuteen sekä koulusta valmistuvien määriin.
• Alemmasta korkeakoulututkinnosta tulee tehdä korkeakoulujen perustutkinto ja alempi korkeakoulututkinto tulee asettaa pätevyysvaatimukseksi julkishallinnon viroissa, joissa ei tosiasiallisesti tarvita ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista osaamista.
• Useamman kuin yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tulee tehdä maksulliseksi.
• Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä tulee luopua ja pakkojäsenyyttä ei tule laajentaa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin.
• Yliopistoihin tulee järjestää koulutusohjelmakohtaiset pääsykokeet, jotka oikeuttavat pyrkimään samalla pääsykokeella saman sisältöisiin koulutusohjelmiin eri yliopistoissa.
• Korkeakouluihin kiintiöistä ensimmäistä kertaa hakeville tulee luopua.
• Ammattikorkeakouluopetusta tulee keskittää laajempiin yksiköihin lukuisien sivutoimipisteiden sijaan.
• Siirtymisille korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä tulee asettaa valtakunnalliset standardit.
• Opintotukea rajoittavat tulorajat tulee poistaa. Opintotuki tulee jatkossa määräytyä opintosuoritusten mukaisesti.

Kuntapolitiikka

• Kuntasektorin velkaantumisen taittaminen on aloitettava välittömästi.
• Verotusoikeuden painopistettä siirretään valtiolta kunnille.
• Kunnallisten palveluiden rahoitusperiaate kirjataan perustuslakiin.
• Kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsittava määrällisesti.
• Kuntien palvelurakenteita uudistettava palvelusetelein sekä palvelumaksuin.
• Kuntaliitosten yhteyteen säädetystä erityisestä viiden vuoden irtisanomisajasta luovutaan.
• Kuntaliitosselvitykset perustetaan tutkimustietoon ja niillä tavoitellaan tehokkuutta ja kilpailukykyä.
• Kunnan koko ei ole itseisarvo.
• Kuntien perustuslaillista itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa jatkossakin.
• Vapaakuntakokeilu tulee viedä käytäntöön.
• Julkiset kuntien ranking-listat otettava käyttöön.
• Kuntalaisaloitteiden käsittelyajat on saatava kuriin.
• Ruotsin mallin mukainen palvelualoite on otettava käyttöön.
• Kuntien väliselle kilpailulle asukkaista ja elinkeinoista ei tule luoda keinotekoisia esteitä
• Kuntapolitiikan demokratiaa halventavista sukupuolikiintiöistä luovutaan.
• Kuntayhtymät on saatettava paremmin omistajakuntien ohjauksen alaisuuteen.
• Kuntien hankinta- ja kilpailuttamisosaamista on nostettava esimerkiksi it-hankkeiden osalta.
• Kuntien on selvitettävä ja avattava julkisiksi tuottamiensa palveluiden yksikköhinnat.
• Hinta lisätään palvelusta omavastuuosuuden maksavan kuntalaisen saamaan kuittiin, jotta kuntalainen näkee palvelun todellisen vertailukelpoisen hinnan.

Maa- ja metsätalouspolitiikka

• Maatalouden kilpailukykyä parannetaan aloittamalla peltorakenneuudistus, jolla kasvatetaan keskimääräisten peltolohkojen pinta-alaa.
• EU:n maataloustuet muutetaan maakohtaisesti ostovoimakorjatuksi tasatueksi.
• Kaikilla maatalouspolitiikan ratkaisuilla pyritään vähentämään tukiriippuvuutta.
• Valtion on päätöksillään edistettävä kilpailua alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan kesken.
• Maatalouden suorien investointitukien sijaan myönnetään investoinneille korkotukea.
• Tuontielintarvikkeilta vaaditaan samoja hygienia-, ymparistö- ja tuotantoeläimen hyvinvointistandardeja kuin kotimaiselta ruoalta.
• Pienpanimo- ja tilaviinituotteiden kuluttajamyyntiä koskevaa sääntelyä on vapautettava.
• Valtion omistamilta mailta on tarjottava lisää alueita metsästyskäyttöön.
• Jokamiehenoikeuksia ei rajoiteta kaupallisen marjanpoiminnan osalta.
• Turkisalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen on turvattava jatkossakin.
• Alle 25-vuotiaat vapautetaan valtion kalastusmaksuista.
• Luomutuotanto tulee mahdollistaa samalla tilalla kasvi-, eläin- ja peltokohtaisesti.
• Elintarvikkeiden oleellisimpien ainesosien alkuperä on merkittävä pakkauksiin.
• Veden käyttöä tehostetaan maataloudessa Euroopan alueella.
• Ruoan tuontitullit poistetaan asteittain Euroopan unionin tasolla.

Ulko- ja Eurooppa-politiikka

• Euroopan unionin liittovaltiokehitys on pysäytettävä.
• Euroopan unionin tulleja on purettava vapaakaupan edistämiseksi.
• Pohjoismaista yhteistyötä lujitetaan entisestään, varsinkin puolustusasioissa.
• Euroopan unionin perussopimusten rikkominen tulee sanktioida.
• Unionin tulee keventää säädösviidakkoaan.
• Euroopan unionin puolustusyhteistyötä tulee lujittaa.
• Nuorisotakuuta ei tule laajentaa eurooppalaiseksi hankkeeksi.
• Sisäpoliittinen valta ei saa perussopimusten vastaisesti siirtyä unionin paatoksentekoelimiin.
• Suomen tulee olla äänekkäästi mukana edistämässä kansainvälistä vapaakauppaa kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, koska markkinatalous on Suomen lisäksi kaikkien muidenkin edun mukaista.

Oikeus- ja turvallisuuspolitiikka

• Pohjois-Atlantin liiton (NATO) jäsenyyttä on haettava välittömästi.
• Suomen puolustusvoimien tulevaisuus ja rahoitus on turvattava vuoden 2015 jälkeenkin.
• Uusiin nykyisen vaalikauden kaltaisiin "puolustusvoimauudistuksiin" ei ole maanpuolustuksella enää varaa.
• Puolustuspolitiikassa tulee ottaa huomioon lähialueiden kehitys.
• Puolustusvoimat ovat muutakin kuin kriisinhallintaa varten.
• Kyberturvallisuutta edistetään lisäämällä tietoturvakoulutusta ja kehittämällä kyber-puolustusta.
• Terroristien koulutusleireille ja toimintaan osallistuminen on kiellettävä.
• Väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikoksista annettavien vankeustuomioiden vähimmäisrajoja on nostettava. Suomessa tuomitaan liikaa vankeusajan marginaalin minimin mukaan.
• Ehdollisten vankeustuomioiden määrää väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikoksista vähennettävä.
• Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen lopetettava.
• Lautamiesjärjestelmä lakkautettava.
• Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoiva lakipykälä poistettava.
• Uhrittomia ajatusrikoksia ei tule olla.
• Vähemmistövaltuutetun virka poistettava.
• Ulkomaalaiset rikoksentekijät karkotettava välittömästi pois maasta.
• Sakkojen muuntorangaistus vankeudeksi palautettava.
• Törkeiden rikosten valmistelu kriminalisoitava.
• Suomeen tulee perustaa poliitikoista riippumaton perustuslakituomioistuin, joka käsittelee esimerkiksi ministerien mahdolliset väärinmenettelyt kansanedustajista koostuvan eduskunnan perustuslakivaliokunnan sijaan.
• Paljousalennukset pois rangaistuksista. Yhdellä vankeustuomiolla ei tule sovittaa muita mahdollisesti langetettuja vankeustuomioita, eikä tutkintavankeutta tai muita aiempia vankeusvuosia tule vähentää langetetusta uudesta vankeustuomiosta. On väärin, että murhaaja voi sovittaa yhdellä elinkautisella mahdollisista muista murhista tulevat elinkautiset.
• Elinkautisesta armahtamista voi hakea vasta 25 istutun vankilavuoden jälkeen.
• Suomen tulee irtisanoutua Ottawan sopimuksesta.

Energia- ja ympäristöpolitiikka

• Suomen ja Euroopan unionin energiaomavaraisuutta tulee kehittää ja lisätä.
• Kansalliset energiantuotannon tuet tulee asteittain poistaa ja mahdolliset tukitoimet kohdistaa investointien ja tuotekehitykseen.
• EU:n päästökauppaa tulee maantieteellisesti laajentaa ja sen pyrkimyksiä yksinkertaistaa.
• EU:n päästötavoitteita tulee kohdentaa maille, joiden päästötaso on korkein.
• Eurooppalaista energiaturvallisuutta ja -kestävyyttä kehitetään useampia Euroopan ulkopuolisia energialinjoja hyödyntämällä sekä omavaraisuutta lisäämällä.
• Windfall-vero tulee torpata.
• Ydinvoimalupapäätökset siirretään työ- ja elinkeinoministeriölle ja kaikki turvallisuus- ym. määräykset täyttävät hakemukset hyväksytään.
• Jätteenpolttoa tulee lisätä, sillä kaatopaikat aiheuttavat enemmän päästöjä ja pilaavat maaperää.
• Rakennusvalvonnan määräystulkintojen tulee olla kunnittain yhteneviä.
• Asuntojen pinta-alavaatimuksista tulee siirtyä markkinatarvepohjaiseen jakaumaan, jotta suurille kaupunkiseuduille saadaan lisää pienten asuntojen tuotantoa.
• Kaavavalituksia tulee suitsia rajaamalla valitusoikeutta vain suunnitteluvaiheessa kirjallisen muistutuksen tehneille ja asettamalla valitusmaksu, joka palautetaan valituksen ollessa aiheellinen.
• Kuntien vanhentuneita yleiskaavoja tulee päivittää ja uusissa asemakaavoissa tulee välttää liiallista sääntelyä esimerkiksi rakenneratkaisuiden suhteen
• Rakennusten pakollisista energiatodistuksista luovutaan.

Liikenne- ja viestintäpolitiikka

• Taksi-, rautatie- ja linja-autoliikenne vapautetaan kilpailulle.
• Autovero poistetaan kokonaan uusilta autoilta.
• Autoilijoilta perittäviä maksuja ja veroja vähennettävä.
• Perusväylänpidon resursseja tulee korottaa, jotta liikenneverkkomme ei pääse rapauumaan.
• Liikenneväyliä koskevan päätöksenteon tulee perustua kokonaishyötyyn, ei aluepolitiikkaan.
• Tilaajasektorin asiantuntemusta tulee kehittää urakoitten sujuvoittamiseksi.
• Suomi alkaa suunnitella yhteistyössä muiden maiden kanssa raideyhteyttä Jäämerelle.
• Autokoulu muutetaan yksivaiheiseksi ja sen kasvatettua pakollista opetusmäärää leikataan.
• Liikenneturvallisuus taataan säätämällä ajokortin suorittamiseen liittyvien kokeiden vaikeus riittävälle tasolle.
• Yleisradio pilkotaan osiin ja yksityistetään ja tärkeät julkisen palvelun toiminnot kuten hätätiedotteet ostetaan budjettivaroin.
• Viranomaisasiointi mahdollistetaan Internetissä kaikissa niissä asioissa, joissa fyysinen läsnäolo ei ole välttämätöntä.
• Kaikenlainen Internetin sensurointi on lopetettava.
• Sananvapaus ja yksityisyydensuoja turvataan lainsäädännöllä myös tietoverkoissa.
• Henkilöiden liikkeiden seurantaan suunnattua satelliittipaikannusjärjestelmää ei oteta käyttöön
• Moottoripyörille ei lisätä katsastusvelvollisuutta
• Promillerajaa ei tule alentaa maantie- eikä vesiliikenteessä.
• Rangaistuksia törkeistä rattijuopumuksista tulee koventaa, esimerkiksi tuomitsemalla rikoksentekoväline, eli ajoneuvo, tai sen arvo valtiolle.
• Suomessa ei oteta käyttöön autoilijoiden ruuhkamaksuja.
• Käyttövoimavero poistetaan.
• Mopojen nopeusrajoitusta nostetaan 60 kilometriin tunnissa.
• Talvirengaspakko poistettava.
• Tekijänoikeuslakia uudistettava vastaamaan kansalaisten oikeustajua.
• Kuorma-autokorttien ikärajat on palautettava kahdeksaantoista vuoteen ja ammattipätevyyden vaatimuksia on madallettava.

Lähde: Tavoiteohjelma 2014

"Yllättävää" kyllä, 30-luku, Auschwitz, ihmisviha ja kovin moni muu jo hetken unohduksissa ollut muotisana on päässyt valloilleen ja mediassa on saatu aikaiseksi jonkinlainen eroottissävytteinen, toimittajien yhteinen kollektiivinen hysteria luotua. Huomionoarvoista on, että itse viherfederalismin keulakuva Jykke Käteinen irtisanoutuu kovaa kyytiä hännystelijöineen oman puolueensa nuorisojärjestön tavoiteohjelmasta muun eurokaartin kanssa. Puhumattakaan niistä punavihreistä.

No, mitä tästä voidaan päätellä ja mitä nyt äänestäjän pitäisi tehdä? Äänestäjän kuuluisi nyt ihan ensi alkuun pitää älämölöä oikeaksi tunnustamansa kannan puolesta ja äänestää juuri sitä ehdokasta puolueesta riippumatta, jonka arvomaailman omaksensa tuntee. Vain ja ainoastaan siten muutosta voidaan saada aikaiseksi. Käynnissä tuntuu olevan ikäluokkien valtataisto, jossa nuoremmat poliitikot ovat työntymässä vanhojen saappaille ja vanha kaarti ei sitä tunnu arvostavan, kas kun hyvävelikerho on jo jakanut keskenään paikat, eläkevirat, hankintasopimukset ja tukiaiset. Esityksen sisältöön en nyt tarkemmin puutu, koska moni muu on jo niin tehnyt.

Mitä tahansa tapahtuukin, niin tunnelin päässä alkaa olla hieman valoa. Allekirjoittanut jo harkitsi useamman yrityksensä ja itsensä siirtämistä perheineen viroon pois tästä idiotismin mekasta, mutta antaapa vielä katsella vähän aikaa- koko lystin maksajakunta alkaa olla varsin kypsä jatkuvaan holhoamiseen ja kuoliaaksiverottamiseen; varsinkin kun ne verotulot menevät johonkin aivan muualle kuin sinne, johon verojen yleisesti voisi olettaa menevän. Toivottavasti tarpeeksi kypsiä.

Vähän ääliöinnin suuruusluokkaa voi ihmetellä vaikka laittamalla googleen "eu kieltää" ja "halutaan kieltää".

Asia 2: Onkia-disconnecting fish.

Vuosisadan kaappaus, should've seen it coming. Tukekaa Jollaa, se on kotimainen ja fiksun oloinen paketti.